tiistai 25. huhtikuuta 2017

Ensimmäiset frillamekot ja haarukkarypytys

Käänsin röyhelöitä leikkelehaarukalla


Ompelin tytöille frillamekot. Usko pois rypytys on tehty haarukalla. 


 Siniseen mekkoon sopii tyttömäiset frillat hyvin. Täytyy kokeilla muihinkin "poika"-kankaisiin. Pinkki tyynynpäällinen klik* saatu Cellbesiltä. Oli muutenkin edulliset.


Joka puolella näkyy pienten tyttöjen päällä frillamekkoja. Niitä ihania röyhelöitä on helmoissa, hihoissa kaula-aukossa.  Olen päässyt ompeluharrastuksessa vasta laatikkomallisiin  ompeluksiin, joten päätin kokeilla jotain muuta ja ompelin tytöille söpöt röyhelömekot. Nyt voin huoletta ommella alekankaita, sillä frillat toimivat hyvin poikamaisissa kankaissa. Minusta mekoista tuli supersöpöt.

Näin haarukkarypytyksestä videon ja siitä sain hyvän vinkin helman tekoon. Tuo haarukkarypytyksessä kangas työnnetään haarukan piikkien väliin ja käännetään haarukkaa. Rypyistä tulee silloin saman kokoisia. Kätevää!  En osaa sitä paremmin selittää, niin tein oman videon!




Frillahelman tein näin: 

Ompelin ensin perusmekon. Sitten leikkasin noin 10 cm kaistaleen  helmaa irti mekosta. Leikkasin 7 cm leveän ja helmaa 1/3 pidemmän kaistaleen samasta kankaasta ja ompelin kaistaleen päät yhteen renkaaksi.  Käänsin tasaisin välein kaistaletta ryppyyn haarukalla ja harsin rypytystä kiinni leikattuun helmaan. Sitten ompelin helman ja röyhelön takaisin kiinni mekkoon saumurilla nurjalta puolen.


Vielä olisi harjoiteltavaa helmojen kanssa, mutta onneksi tytöt kasvavat koko ajan ja vaatteita pitää ommella lisää. 


Eihän nämä jutut todellakaan mene ihan leikiten, kun ompeluharrastusta on vain muutama kuukausi takana. Muistatteko vielä nämä pöksyt?  Ne oli ensimmäiset ja kuvissa näkyvät harmaat ovat tehty samoilla kaavoilla, mutta vähän isompina. Nyt ongelmaa tuottaa helman ompelu. Kokeilin miltä helma näyttää jos sen vain saumuroi ja kääntää, kuten alla. Huomasin, että röyhelöt kääntyvät pakosti ylöspäin ja ruma nurjapuoli tulee esille. Mistähän mahtaa johtua? Joustocollegesta, käännöksen leveydestä?

Käänsin helman vielä uudelleen kuvien oton jälkeen. Seuraavalla kerralla käännän helman suosiolla ettei jää nurjalle puolelle vinks vonks tuplasaumaa. Pitäisi keksiä tähän joku niksi. Apua kaivataan, laita kommenttiin vinkkiä!
Helman ompelu ei mennyt kuin Strömsössa. Käänsin helman vielä uudelleen kuvien jälkeen. Mekkokin oli muuten väärinpäin.


Ei onneksi tarvitse pingottaa noita virheitä. Omaan käyttöön tulee ja kangaskin oli alennuksessa. Tekemällä oppii. En ole muuten koskaan katsonut kaupan vaatteiden saumoja.   Osallistun tällä kuvalla Pienen linnun MakroTex-haasteeseen ja teema on iloinen.


Alevinkki vauvan ihonhoitoon ja rohtuneisiin suupieliin! 



 Olen Jolielta ostanut Le Girafen Baby Cream -luomu kasvovoidetta klik* vauvalle. Se toimii hyvin myös minun rohtuneisiin suupieliin. Tiedän, en itsekään meinannut uskoa "humpuuki"-rasvoihin, mutta tämä toimii meidän atoopikoille ja allergikoille. Vinkki tuli allergikkoystävältä ja voide oli mukana meidän vaippakakussa. Apteekin rasvoista ei meillä ole ollut samanlaista apua. Kiva lahja! Tällä viikolla on siellä on superviikko ja voiteissa on 15% alennus alekoodilla: superviikko.

Alekoodi vinkki!  Joliella on 15% alennus alekoodilla:  superviikko**!


Klikkaa tästä verkkokauppaan. 


**Etu ei koske tuotemerkkejä Kjaer Weis, May Lindstrom Skin eikä lahjakortteja tai Jolie boxeja.

lauantai 22. huhtikuuta 2017

Tsuku, tsuku! Oikeita junia ja korttiaskarteluja

Museojunia katsomassa  Suolahdessa


Askartelin veturikortin 1-vuotiaalle pojalle. Kävimme tutustumassa pääsiäisenä myös oikeisiin juniin ja höyryveturiin.

Kävimme katsomassa vanhaa höyryveturia Suolahdella Keitele-museolla. Veturin perässä oli vanha postivaunu ja pääsimme nousemaan sen kyytiin. Kurkkaa millainen veturikortti syntyi. 


Kävimme viime viikonloppuna katsomassa junia Suolahden Vanhalla asemalla. Siellä oli vanha höyryveturi ja lättähatuksi kutsuttu diesel-juna. Pieni on innostunut junista ja niiden näkeminen oikeasti ja kyytiin pääseminen on iso ilo silloin kun sattuu kohdalle.  Keitele-museolla klik säilytetään vanhoja junia ja pidetään niitä kunnossa tuleville sukupolville. Ajoittain junia tuodaan näytille myös Jyväskylään.


Odottelimme asemalaiturilla junan tuloa ja odotus palkittiin ison höyrypilven noustessa puiden takaa ja junasta kuului iloinen vihellys!
Katsoimme silmä kovana kun miehet lappasivat isoja halkoja veturin tulipesään ja ihmettelimme veturista tulevaa höyryn määrää. Sitäkin pääsi ihan läheltä katsomaan.

Veturin perässä oli vanha oranssi postivaunu, joka oli ihan alkuperäisessä asussaan. Aika näppäriä nuo postivaunut, sillä matkan teon yhteydessä kirjeiden lajittelu sujui samaan aikaan.  Pääsime vaunuun ihmettelemään, millaista oli olla oikean vanhan ajan junan kyydissä.  Minua kiehtoi vanhat tavarat ja kyltit. Ihania.

Tapahtumaan tulleet isommat lapset pääsivät myös vanhan ajan resiinojen kyytiin, jotka toimivat rauteilla ihan käsivoimin. Tuolla Suolahdessa on kuulemma veturitalli kääntöpöytineen, niin kuin Tuomas Veturissa. Siellä olisi pitänyt käydä myös.

Mukava retkipäivä ja Pieni puhui junista vielä pitkään.

Höyryveturi 1150 on liikennöinyt myös Heinola-Lahti väliä silloin kun itse olin pieni. Tätä junaa me varmaan ihailimme Heinolan sillalla. Se on valmistettu 1949 Frichs´n veturitehtaalla ja asuu nyt Suolahdessa. Veturi oli tarkoitettu tavaraliikenteelle. Sen kuulemma näkee pyöristä. 

Veturin perässä oli iloisen oranssi postivaunu. 

Veturi päästeli ylimääräisiä höyryjä. 


Sympaattinen roskis! 

Postivaunussa oli seinät peitetty lokerikkohyllyihin. Hauska tuo oven yläpuolinen "jos jotain sattuu"- laatikko.

Paikalla oli kaunis sininen Lättähattujuna. Sillä olisi tänään päässyt ostosmatkalle Tuuriin ja sen voi nähdä Jyväskylän rautatieasemalla illalla paluumatkalla. Junan voi varata myös omiin yksityisajoihin klik


Aseman pihassa oli iloisen värisiä kampia. Ilmeisesti poistettu käytöstä, sillä emme saaneet aikaan kaaosta junaliikenteessä. 


Kampien yllä oli selkeät ohjetaulut.  


Junakorttia


Oli hauska huomata miten hyvin yksiin nämä värit menivät askartelemassani junakortissa ja ratapihan kammissa.  Kortti meni 1 -vuotiaalle Iisakille, jolla oli myös synttärijuhlat pääsiäisen aikoihin.  Junan askartelin aaltopahvista.  Päällystin pahvit silkkipaperilla, jottanyksityiskohdat jäisivät koholleen ja maalasin. Joskus ihan yksinkertainenkin on ihan hauskan näköistä, mutta vie silti aikaa.

Aika sattumaa, miten kortti ja junatapahtuma osuivat niin hyvin yhteen.

Parasta askarteluun käytettävää mustaa muovia saa korupakkauksesta. Siili katosi mystisesti kuvan oton jälkeen.

Junan askartelin aaltopahvista. Liimasin paloja ja korttiin tuli kolmiulotteisuutta. Piirrokset jäivät silkkipaperin ja maalin alle. 

Kirjoittamiseni on hirveän katkonaista. Kesäheinä on alkanut ottaa askeleita pöytiä ja sohvaa vasten ja tuntuu, että häntä pitää olla pelastamassa. Pitäisi tilata uusi taaperokärry, kun pihalta oli rikottu sinne unohdettu oranssi. Tuntuu pahalta, se oli tärkeä Pienelle ja olisi ollut nyt tarpeen muutenkin. Adlibriksellä oli onneksi melko edullisesti Plaston taaperokärry vaaleanpunaisena.  Ärsyttää..





keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Ruususen koti ja virkattu istuintyyny

Arthur Sandersson & Son -kangasta vuodelta 1984


Virkkasin istuintyynyn trikookuteesta ja putkityynystä.  Tyynyn kangas on vuodelta 1984 Arthur Sanderssonilta. Kangaspala löytyi kirpputorilta piknikille.

Tyynyn sisus on putkieristettä jonka päälle on ommeltu pitkä päällinen. Tyynyn alkupäässä on vanua, jotta se taipuisi paremmin spiraaliin. 


Minulla oli pala ruusukangasta kaapissa odottamassa ompelua. Löysin sen kirpputorilta ja minusta se oli aivan ihana paluu 90-luvulle. Kotonamme oli saman tyylisillä ruusuilla painettu kangasta verhoina ja tyynynpäällisinä. Minua on jotekin kiehtonut nämä ysärityyliset ruusut ja Victoria lehtien- romantiikka, ehkä siitä on rippeet jäljellä vielä blogini nimessä. Kukaan ei ehkä muista, mutta kangas on vilahtanut ainakin yhdellä piknikillä

Pääsiäisenä ompelin tyttöjen leikkimaton päälle tästä ihanasta Sanderssonin puuvillapalasta päällisen. Nyt maton voi viedä mukaan taas piknikille, kun maakin hieman kuivahtaa. Koko olohuone muuttui silminnähtävästi romanttisempaan suuntaan. Jos meillä olisi aina näin siistiä, voisi kuvitella, että meillä asuu tahmatassujen sijaan Prinsessa Ruusunen tai mummo.

Leikkimaton päällinen voi olla myös muuhun sisustukseen sopiva ja tahmatassujen jäljiltä päällisen saa pesuun koneeseen. Kävin jo hipelöimässä oikeita mattoja, mutta niitä ei voi kuvitellakaan vuosiin.


Orkideani ovat puhjenneet toiseen kukintoonsa. Mummi osti nämä vuosi sitten Kodin Ykköseltä. Kuvauksen jälkeen nostin maljan ja kukan piiloon ikkunalaudalle.  Malja on antiikkimessujen löytö "Fauna". 



"Sorilla" Arthur Sandersson & Son vuodelta 1984. Aika hauska löytö.


Minulla jäi pitkä luiska tuota kukkakangasta ylimääräiseksi ja halusin kokeilla solmutyynyä. Olin aikaisemmin hommannut meille 2 metrin tangon putkieristettä, joka toimii hyvin solmutyynyn täytteenä, lelukaarena, verhojen rullana ja tosiaan voihan sillä tosiaan eristää niitä putkiakin. Kokeilin miltä solmutyyny näyttäisi kukkakankaalla, mutta ei oikein osunut omaan silmään. Solmutyyny tarvitsee kuitenkin jotakin yksiväristä kangasta.  Suikale ei mennyt kuitenkaan hukkaan, kun muistin ohjeen miten tehtiin ympyrän muotoisia patalappuja virkkaamalla ja kukkakangassuikale sai vielä jatkoaikaa istuintyynynä. Putkieriste taipui hyvin myös tähän olomuotoon.

Virkkasin pötkön ympärille trikookudetta ja istuintyyny valmistui nopeasti. Ja jos tarvitsen kudetta, eristettä tai kangassuikaleen tyynyn saa nopeasti purettua uusiokäyttöön. Nyt tyyny on kovassa käytössä lattialla, kun istumme leikkimässä junilla tai Legoilla. Ei peppukaan palellu, kun eristys on kunnossa. Pitäisi virkata muutama lisää. Yksivärisellä pinkillä kankaalla tyynystä voisi tulla vielä kivempi.

Mitä sanotte?

Istuin tyynyn virkkaus oli nopea projekti.  Ompelin 2,5 metrin suikaleen, johon ujutin alkupäähän vanua ja putkieristeen.  Ympyrän alkuun virkkasin 14 pylvästä. 4 ketjusilmukkaa ja sitten pylväs joka kiertää tyynypötkön. 


Myös toinen orkideani on saanut valoa ja alkanut kukkimaan. Aika kukallista meillä.


Iloisia ajatuksia! Tämä postaukseni osallistuu Mansikkatilan mailla Kukkailottelun 1-vuotisjuhlaan! 



sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Diy Bambi ja Pikku Hippu -mekko

Pääsiäinen on ihanaa aikaa ommella

Pääsiäisen ompeluna oli PaaPiin TSI-bambi.  Tytölle syntyi suloinen Hippu-mekko ja pipo. 

Bambin kuvio on niin söpö! 


Ompelin tytöille suloisen Bambi-pehmon. Se oli hauska tee-se-itse ompelupaketti kankaineen ja kuvallisine ohjeineen. Ompelin yhtenä aamuna pari sisustyynyä ja ajattelin, että minä sen tuosta vain hurautan samalla! Tiedättekö sen tunteen, kun hullutus lähtee lapasesta? Pääsiäisen aikana syntyi paljon muutakin.


PaaPiin TSI-Bambi on hyvä askartelu. Paketissa on selkeät ohjeet ja valloittavan suloinen Bambi painettuna kangaspalalle. Hauskaa, että kerrankin tuli opeteltua ompelun lisäksi ohjeiden lukutaitoa ja sisäistämistä. Vallaton mieleni ei pysty keskittymään ohjetekstiin ja siinä käy samalla tavalla kuin lukisin tekstiä tietokoneelta ja sitten yritän hypätä tylsän osuuden yli. Heh, no sitä tylsää osuutta ei ohjetekstissä olekkaan! Nyt kun Bambi on viimein valmis, niin toinen menisi jo helposti.

Bambi oli sinänsä yksinkertainen piti vain leikata kuvio kankaasta, jättäen pienet saumavarat ja ommella kokoon, kääntää ja täyttää vanulla. Onneksi ompelukone teki nättiä saumaa loppuun asti. Kivointa oli, että ohjeissa luki, että kannattaa kopioida kaava talteen ennen ompelua. Joku hiljainen päivä voisi tehdä Bambin toisellekin tytölle.

Sain DIY Bambin klik jo hyvän aikaa sitten yhteistyönä PaaPii Designiltä samalla, kun tilasin tytöille mekkokangasta. Siellä on muitakin ihania Tee-se-itse-paketteja ja olisi kyllä kiva kerätä ja ommella koko sarja.

Tältä se näytti pakkauksesta avattuani. Tarvitsi lisäksi ompelulankaa ja vanua.


Täytin Bambia vanulla niin paljon, että se jäi pystyyn.

Mistä kankaasta tekisin Bambille kaverin?



Minun piti laittaa ompelukone pääsiäiseksi piiloon, mutta mummi halusi itselleen pannan ja sitten piti ommella pari rusettipantaa lisää..   Mummi oli meillä leikkimässä tyttöjen kanssa, niin itsellänikin oli aikaa surrutella. Ompelin pari mekkoa, parit leggikset, sisustyynyt, leikkimaton päällisen, kolme pipoa ja Bambin. Pieni ihastui kovasti Hippu-mekkoonsa ja uuteen pipoon.

Tähän mekkoon ompelin pienen trikoolla päällystetyn resorin alareunaan ja tein pienen rypytyksen kaula-aukon kohdalle, että mekko olisi vähän erilainen.  Ompeluun käytin vain saumuria, myös resoreihin. Onneksi tuo Pikku Hippu-kangas klik on jo itsessään, niin hauska että mekkokin voi olla vähän yksinkertaisempi. Pipoihin olen nyt laittanut vuoreksi joustocollegea, jotta tarkenee näillä kylmillä keleillä ja pipon voi kääntää tarpeen mukaan.


Minulla oli surruttelun alla PaaPiin kankaita ja kuvaussessio osui samaan saumaan mekon kanssa. Nyt vasta huomasin, että sama kaveri kuin mekossa seikkailee myös leggareissa. Kankaan nimi on Hipun puutarha. Sen ostin Kädentaitomessuilta.


Ihanaa pääsiäistä ja ihania käsityöinspiraatioita! 


Instassa löytyy käsitöitä lisää! ♡ Oletteko kokeilleet muita tee-se-itse ompelupaketteja? Riittääkö teillä hermoja ohjeiden lukuun? 

torstai 13. huhtikuuta 2017

Itse tehty raakasuklaamuna pääsiäiseksi

Onnistuuko maidoton suklaamuna helposti?


Maidottomat ja vegaaniset suklaamunat ovat vähän kiven alla. Kokeilin tehdä suklaamunia raakasuklaasta, sillä sitä ei tarvitse temperoida. Haukkasinko liian ison munan? Juu, pienemmillä munamuoteilla onnistuu paremmin!


Mies osti minulle Confetista munamuotin, kun mietittiin mistä saataisiin Pienelle maidottomia suklaamunia. Kokeilin tehdä itse maidottomia ja vegaaneja suklaamunia raakasuklaasta. Muistin ettei raakasuklaan kanssa tarvitse miettiä temperointia ja raakasuklaa lähtee nätisti muotista ulos. Kaappini kätköistä löytyi raakasuklaakurssilta saatua Foodin M!lk 52 raakasuklaata klik* ja pari palaa Goodion Chai raakasuklaata.

Olin vähän hölmö kun halusin heti ison muna muotin, sillä pieni olisi ollut kalliin raakasuklaan kanssa käytännöllisempi. Ehkä juuri sen takia homma ei mennyt kuin Strömsössä.

Nämä CakeStarin suklaamunamuotit olivat vähän liian isoja. Pienempi koko olisi ollut näppärämpi.


Foodin raakasuklaa M!lk 52 on hyvän makuista ja sitä ei tarvitse temperoida. Hyvä vinkki kakkukoristeisiin. 


Sulattelin suklaan vesihauteessa, valutin raanasta isompaan leivontakulhoon kuumaa vettä ja laitoin suklaata sulamaan sen päälle pienempään kulhoon. Suklaa suli nopeasti. Sitten levitin kumikaapimella paksun kerroksen suklaata munamuotteihin ja heiluttelin suklaata tasaiseksi kerrokseksi muotissa. Ei kovin vaikeaa!


Suklaa levittyi helposti munamuotteihin.

Annoin suklaan jähmettyä pakastimessa ja otin sitten munat muotista ulos. Suklaa lähti painamalla kevyesti muotin reunoilta. Kun suklaa alkoi pehmenemään laitoin muotin takaisin pakkaseen ja kun otin suklaan uudelleen pakkasesta suklaa tuli kuin itsestään ulos. Helppoa! 


Raakasuklaa lähti helposti pois muotista pakastamisen jälkeen. Siinä on kaunis kiiltävä pinta ilman temperointia.

Sitten olisin liittänyt munat yhteen suklaalla, mutta massa loppui kesken. Tajusin, että minun olisi pitänyt laittaa muotti jähmettymisvaiheessa ylösalaisin, jotta reunoihin olisi tullut paksut kerrokset yhteen liittämistä varten. No ei kaikki aina onnistu ensimmäisellä kerralla. Ensimmäinen suklaamuna on ihan just se ensimmäinen. 

Kivaa! Täytyy hakea lisää suklaata ja testata uudelleen. Aika nopea homma lopulta! Minulla on yhden raakasuklaamunan kanssa syömistä pääsiäiseksi, mutta Pienelle raakasuklaa on liian tuhtia tavaraa.



Suklaamunan reunat olisivat tarvinneet enemmän suklaata. Raakasuklaalla onnistuisi paremmin se kokiskakkukin. 



Pienelle teen munat tummasta suklaasta. Kaupasta löytyy Pandan, Brunbergin tai Lidlin Fincarren tummaasuklaata jotka ovat maidottomia. Niissä lukee, että saattaa sisältää vähäisiä määriä maitoa. Meille ei ole tullut niistä oireita. Onneksi! Tummasuklaa pitää temperoida, mutta mikrolla siitäkin selviää. Hyvä ohje löytyy Kakkumonsterin sivuilta. 

Maidottomat ja vegaanit pääsiäisherkut ovat vähän kiven alla. Olen kaupoista yrittänyt löytää maidottomia suklaamunia, mutta omiin silmiiin on löytynyt vain Pandan Tipu-nameja. Fazerin Mignon-munista tulee tänä vuonna allergiaoireet, onkohan massaan päässyt vähäinen määrä maitoa?


Muna oli koossa vain hetken ja se meinasi kadota parempiin suihin. Piti nostaa muna piiloon odottamaan teehetkeä.


tiistai 11. huhtikuuta 2017

Bomber-takki vanuvuorella, iso pala aloittelijalle?

Meidän neiti sai äidin tekemän ruusubomberin.

Onko aloittavan ompelijan pakko kokeilla heti vanuvuorellista bomber-takkia? No tottakai! Ehkä suurin luulo on, ettei osaa ommella kun vehkeet ei toimi, mutta syvää hengittäen onnistuu! Kannustan kaikkia unohtamaan lauseen "en osaa!".  Ainakin pitää kokeilla ensin.

Mitä jos kokeilet huijata että osaat ommella?


Otimme asukuvia pihalla ja naapurin poika tuli kysymään mitä teemme. Pieni sanoi otetaan kuvia ja lisäsin että otamme kuvia tekemästäni takista. "Oho! Oletko sinä tehnyt tuon, se näyttää ihan kaupasta ostetulta? ", sanoi poika. 

Kiitos! Tuli hyvä mieli! Mies vielä kysyi, kun palasimme sisään, että ompelitko kääntötakin, kun tuo on kiva myös sisältä?

Tiedättekö minulla on tähän ompeluun huijaussyndrooma? Huijaan että osaan ommella ja ompelus kerrallaan tämä huijaus onnistuu paremmin.  Kyllä se näkyy siellä täällä, mutta se varmaan kuuluu asiaan ensimmäisen takin kanssa. Työ tekijäänsä opettaa ja sauma kerrallaan huolellisuus paranee. 

 Pidin viime viikolla vapaapäivän ja kävin pullien kanssa kampaajalla ja toisen ystävän kanssa lounaalla. Tietenkin eksyin samalla myös Eurokankaan palalaariin. Ruusukangas löytyi sieltä ja se oli jotakin ulkoilukangasta. Löysin myös tikatun vanukankaan ja päättelin että johdatus on teettämässä viileäänkin kevääseen sopivaa bomberia, kun sitä vielä ehdotettiin.  Noshin nude resori sopi hyvin hempeään kukkaan. 

Seuraavana iltana projekti oli jo käynnissä ja aamulla takki oli valmis! Jes, ihan hyvin ilman kaavoja! Tai siis oli kaava, mutta se oli mekosta muokattuna ja mallia katsoin Name It pilottitakeista klik. . Pienellä piirtelyllä sain kaavoista takkiin sopivat. Vaikeinta oli työjärjestykset vuoren kanssa ja minkä kokoisia vanupaloja takin sisään saattoi laittaa ettei tarvinnut taistella paksujen saumojen kanssa. Onneksi päälliskangas oli ohutta ja vanukin meni nätisti kasaan. Askartelukokemuksesta on varmaan apua.

Nauroin kampaajalle että käsityönopettaja seisoo selkäni takana ommellessa ja muistuttaa huolellisuudesta. En ole vielä uskaltanut ommella harsimatta saumoja kokoon, mutta ainakin se sujuu tällä tavalla.




Pieni sai vuosi sitten Puky-pyörän ja sillä lasketaan nyt kovaa mäkiä. Silloin tosin on kypärä päässä. Tämä on se pienin Puky. 

Ompelin tytöille myös lippapipot Vimman Fisut kankaasta. Kaavana oli lipan osalta Noshin lippapipokaava ja pipon osa tuli PaaPiin kaavakirjasta. Minulla oli valmis pipokaava leikattuna, joten en jaksanut lähteä tabletin päällä piirtämään, muuta kuin lipan.

Niin söpö tuo kangas, ei se oikeastaan paljoa kahise. Pitäisikö tehdä itsellekin?


Hih! Mitä tykkäätte? Aika hyvä huijaus vai mitä? Täytyy Instaan laittaa lisää ompeluksia.



Tässä bomberissa ei ole taskuja, mutta onneksi housuissa on.








maanantai 10. huhtikuuta 2017

Kiertelyä Kädentaidot -ja Antiikkimessuilla

Ihastuksia ja löytöjä!



Tiedättekö mikä on pahin yhdistelmä himohamstraajalle? Kädentaito, Antiikki ja keräily ja Hyvinvointimessut olivat samaan aikaan Jyväskylässä. Hienot messut! Tuli paljon uusia ideoita, esillä oli kauniita käsitöitä, hyviä materiaaleja ja taitavia tekijöitä. Pöytien ympärillä pyöri paljon harrastajia ja mietin olenko nähnyt tuon ja tuon eri facebook-ryhmissä.


Vanja Sealla on ihania neuloksia ja hieman jäi harmittamaan etten ostanut kangasta tunikaan. Nämä kankaat ovat paksua neulosta ja niistä syntyisi kaunis tunikaneule. Pitää käydä häntä katsomassa Fiskarssissa, kun sinne päin osuu tai tilata pala nettikaupasta. Ihana räyh-kisu! 


Kauneven ihanat kissahousut ja kuosin suunnittelussa on ollut mukana myös ekaluokkalaisia. Niin söpöt! Kauneve löytyy myös Weecosista


Oma koukutukseni oli kankaat ja ihastuin kissakouseihin! Niitä oli  Kaunevelta klik ja Vanja Sealta klik. Olen niin innoissani siitä miten uusia kuoseja luomupuuvillassa pulpahtehtelee joka puolelle ja miten valtavasti on valikoimaa kotimaisissa lastenvaatteissa ja varsinkin jos tekee itse.

 Voi apua, onko minulla ompelukuumeen lisäksi kissakuume?




Nuppu Print Companyn kankaat, kortit ja pussukat olivat niin ihania. En oikein osannut valita, minkä kukkasen ottaisi.. 



Olin kuin karkkikaupassa. Mitä te olisitte valinneet! Nuo PaaPiin-kuosit ovat niin söpöjä! 

 Nuppu Print Comppanylla klik oli oma kaunis osasto ja sieltä oli pakko ostaa ainakin yksi pieni kangaspala. Nupun kuosit taitavat olla uusi Letti, sillä kukkia näkyy nyt joka puolella. Pieni jo tilasi itselleen mekon Nupun kankaasta. ♡ Kyllä äiti tekee!

Indie Fabricsin osastolla kävin moikkaamassa PaaPiin klik Anniina Isokoskea, häntä haastattelin lehtijuttuun aikaisemmin.  Heidänkin osasto oli kuin karkkikauppa, jossa oli hyvät messualennukset. Linkkaan jutun Facebookkiin, niin voitte kurkata sen sieltä!

Mitä uutta? Uusin löytö oli korkkikangas, josta voi ommella laukkuja, tyynynpäällisiä, lippiksiä ja mitä nyt sattuu keksimään. Sain rullan Ullakalta klik testaukseen. Päässä pyörii niin monta juttua mitä tuosta kankaasta voisikaan tehdä. Se toimii niin hyvin modernin skandinaavisen sisustuksen aallossa. Kangas tulee myyntiin verkkokauppaan näinä päivinä.

Sitten ihastuin munien maalaukseen. Ylin kuva on juuri noista Pisanka-munista. Jyväskylässä on ihan oma munien maalausryhmä Taitokeskuksessa klik torstaisin. Syvä huokaus, tuo tekniikka soveltuu niin moneen!




Yksi suosikkiosastoistani on vanhan rouvan ylläpitämä, josta löytyy vanhan ajan käsityötarvikkeita. Ostin häneltä pitsin joka on kiertänyt häissä, ristiäisissä ja monissa jutuissa mukana. Nyt ostin lisää pieniä pitsejä joita raaskin ommella tyttöjen mekkoihin. Niin ja nuo napit! Hänellä on usein osasto eri messuilla Jyväskylässä. 

Mitä sinä ompelisit korkkikankaasta? Kangasta myytiin 50-70 cm paloina ja sitä voi tiedustella Ullakalta klik*

Viereisessä hallissa oli myös antiikkimessut, jossa oli vielä suomalaista designiä, keräilyharvinaisuuksia ja sitä antiikkia. Jäin juttelemaan myyjälle ja mies kertoi että oli kerännyt kaikkea mahdollista kallista, kaunista ja nyt viimein hän huomasi, ettei niitä enää tarvitsekaan. Hän myi niitä yksitellen pois kaiken sen keräilyn jälkeen. Suuri määrä aikaa, tilaa ja tietysti rahaa kiinni tavarassa.

Mihin sitä oikeasti tarvitsisi 2500 euron lautasta? Ehkäpä rahalla voisi saada muunlaistakin onnea. Kaipiaisen lautaset olivat kadehdittavan kauniita ja kyllä haluaisin sellaisen vielä joskus. Onneksi minulla on kuva jota voin ihastella, mutta onhan se erilainen kuin se tunne, että omistaa jotain. Vai onko?

Niin ja ne Nanny Stillin Harlekiinit! Voi ihanuus!

Birger Kaipiaisen Duetto-lautanen. Myyjällä oli näitä isompinakin. 

Nämä ovat oma päiväuneni! Nanny Stillin Harlekiinit, jouduin jättämään heidät osastolle. Hei, hei kaunokaiset ehkä me näemme joskus!


Kurkkaa mitä kotiin lähti instan puolella ja millaisella asulla käytiin virpomassa! Klikkaa instaan!